maanantai 13. joulukuuta 2010

Missä mun Viitta on?

En pelkää korkeita paikkoja, pelkään huteria alustoja. Kattolamppu on sammunut. Täällä on siis pimeää, koska pelkään tuolille nousemista. Vielä minä nousen ja vaihdan lampun, tämä vaatii taas vain enemmän kuin yleensä ihmisiltä.

Olen tyytyväinen päivääni. Lähdin kouluun. Aamulla huomasin istuvani yksin, koska lähimmät opiskelukaverit olivat myöhässä. Saapuivat sitten ja tulin kummankin tulosta onnelliseksi. Viime yö ei ollut ihan helppo. Kävin päässäni marttyyrimaista tulevan päivän pilaamisoperaatiota ja olin siinä hyvin menestyksekäs. Sitten aloin pohtia, että jos tuleva päivä todella tulee olemaan yhtä kammottava kuin miksi sen kuvittelen, miksi hitossa mä käytän siihen aikaa ja energiaa etukäteen. Ehkä olisi parempi nukkua.

Nousin sängyssäni istumaan ja aloin lukea seinää. Minulla on seinällä lappuja. Ajatukseni on siihen lisätä jos tulee jotain mitä tahdon lisätä. Siellä on Helena Anhavan runoja, tietoa aivojen välittäjäaineista, tunnetiloja, verbien modaalisia ulottuvuuksia, NLP-ohjeita ja lista assertiivisista oikeuksista:

1. Sinulla on oikeus itse arvioida omaa käytöstäsi, ajatuksiasi ja tunteitasi ja ottaa itsellesi vastuu niistä ja niiden seurauksista.
2. Sinun ei tarvitse selittää käytöksesi syitä.
3. Sinulla on oikeus itse päättää missä määrin sinun on löydettävä ratkaisuja toisten ihmisten ongelmiin.
4. Sinulla on oikeus muuttaa mielesi.
5. Sinulla on oikeus erehtyä ja vastata erehdyksistäsi.
6. Sinulla on oikeus sanoa "En tiedä".
7. Sinulla on oikeus olla epäjohdonmukainen ratkaisuissasi.
8. Sinulla on oikeus sanoa "En ymmärrä".
9. Sinulla on oikeus sanoa "En välitä".
10. Sinulla on oikeus puolustaa itseäsi silloinkin kun se loukkaa jotakuta toista, sikäli kuin vaikuttimenasi on puolustus eikä hyökkäys.
11. Sinulla on aina oikeus pyytää jotakin joltakulta toiselta, kunhan ymmärrät, että hänellä on oikeus sanoa "Ei".
12. Sinulla on oikeus käyttää omaa arvostelukykyäsi päättääksesi onko jonkun toisen pyyntö kohtuullinen.
13. Sinulla on oikeus vastata kieltävästi tuntematta syyllisyyttä.
Sinulla on oikeus silloinkin kun pyytäjä
- välttämättä haluaisi sinun suostuvan.
- on sinuun nähden johtavassa asemassa.
- kärsii tunne-elämän häiriöistä.
14. Sinulla on oikeus sanoa miten toisen ihmisen sanat ja teot vaikuttavat sinun tunteisiisi.

Luin kaiken läpi. Mietin olenko todella se miksi itseni tunsin. Tunsin itseni ihmiseksi, joka vetää puoleensa vihamielisyyttä. Voiko ajatus itsestä vetämässä puoleensa vihaa, todella vetää puoleensa juuri sitä. Tarkoitan olemista itseääntoteuttava ennustus. Päätin ja psyykkasin. Sain itseni lakkaamaan niin paljon, että sain unta.

Aamulla kävelin kouluun ja palasin yöllisiin ajattelutapoihini. Tajusin erotella itsestäni useamman äänen. En tarkoita psykoottisia ääniä, tarkoitan ajattelutapoja, logiikoita, jotka puhuvat ja yrittävät saada määriteltyä varsinaisen toiminnan. Päässäni kuuluvat logiikoiden äänet tänä aamuna:
Logiikka 1: "Huuda mielipuolisella äänellä Soronoo, käänny takaisin kohti kotia. Päivä on pilalla."
Logiikka 2: "Hei, älä pilaa päivääsi ennakolta. Mitä tahansa voi sattua, et voi koskaan tietää etukäteen mitä tapahtuu."
Logiikka 3: "Mä en halua. Mä en tahdo kuunnella. Älä kerro mulle. Älä kerro mulle mitään."
Logiikka 4: "Jos mä menen koulussa sikiöasentoon pöydän alle, niin kukaan ei löydä mua."
Logiikka 5: "Hahahhahhahha... Voi jeesus, mä olen tulossa hulluksi ihan tosissaan. Hahahahahahah..."

Näin tänä aamuna.
Tuota äänten sekamelskaa kuunnellessa pälkähti päähän myös ajatus siitä, että sitä on tullut sellaisen tunnelin läpi, mikä repii kaikki lihat luitten päältä ja jättää jäljelle vain ytimen, että käytännössä, se mitä musta on jäljellä on jotain niin tuhoutumatonta, kuin ihmissielu ylipäänsä voi olla. Toisin sanoen koin tänä aamuna hetken, jolloin mikäli elämäni olisi sarjakuvaa, musta olis tullut Pahis. Ystävä heitti, että kokee ne sankaritkin sen tulikasteensa, että mitäs jos musta tuleekin Supersankari.

Mä luulen, että Pahis on todennäköisempi vaihtoehto, koska siihen aamun tunteeseen, liittyi voittamattomuuden kokemus. Ajattelin: "Kukaan ei pärjää mulle. Musta on jäljellä enää se mikä ei tuhoudu millään." Hyvikset on nöyriä, niillä on aina akilleen kantapäänsä. Jokin kryptoniitti. Mä olin lievässä väsymyksen aiheuttamassa häiriötilassa ja koin suuruudenhulluutta muistuttavan tilan. Ikuisesti kyyninen puoleni minussa tietää: Mä olisin Pahis, joka ensin tahtoo hyvää, mutta tarkoitus karkaa käsistä, ja lopputulos on jotain äärimmäisen pahaa ja erittäin armotonta.

Mulla oli hyvä päivä. Juttelin hyvien ihmisten kanssa. Oli mukavaa. Nyt voin mennä nukkumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti