Sitä varmaan riittää vielä huomisellekin.
Pakkasessa on jäätelöä. Jos murehtisin ja märehtisin samalla jäätelön pois kuljeksimasta.
Oodi rakkaudelle, jota en koskaan omistanut ja elämälle, jota en ikinä viettänyt
Olisin sinulle hyvä, mutta sinä vain työntelet Prismassa ostokärryjä lastesi kanssa. Kärryissä on ruokaa lapsille, joita en koskaan kanssasi saanut. Sinä vietät aikaasi rakkaittesi kanssa ja minä vain luen uudelleen sanojasi löytääkseni rakkautta, sillä olethan ihana ja sanoissasi sen parhaiten paljastat.
En kaataisi empaattiseen syliisi turhia murheitani, enkä pelkäisi kanssasi. Olisin vahva ja herkkä oikein, en murenisi hylätyksitulemisenpelosta ja osaisin olla hellä ja koskettaa. Rakastaisin lapsiamme, enkä väsyisi niihin, koska minullahan olisi sinut. Tuki ja turva, mies, joka ymmärtää. Olisin pehmeä alusta sinun pudota. Olisin vuorollani suoja sateelta, kun maailma välillä olisi sinullekin julma. Maailma on kaikille välillä julma, myös sinulle, vaikka olet ihana, etkä sitä ansaitsisi. Silloin kuorruttaisin sinut suudelmiin, joilla olisi parantava voima. Hieroisin kipeitä ohimoitasi ja sinä leijuisit rentona vierelläni löytämässä itsestäsi sen voimasi taas.
Minä osaisin olla yksin. Yksin niin, että olisin turvassa itsessäni, vaikka olisit poissa, vaikkei sinua olisikaan. Minä tietäisin, että palaat kyllä, uskoisin, että aina tahtoisit palata. Osaisin kaivata, enkä sulkisi sinua ulos menettämisenpelossani. Kun väistämättä riitelisimme, tietäisin, ettet tahdo pahaa ja sinäkin uskoisit, että haluni olla vapaa sielussani ei veisi sinulta mitään sillä palaisin päässäni tekemiltäni retkiltä aina sinun luoksesi.
Olisin ihana ja sinä vain työntelet Prismassa ostoskärryjä lastesi kanssa, etkä tiedä minun olevan olemassakaan ...ja oikeasti sinäkin olet vain haavekuva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti