Välillä tuntuu, että mätänee. Tänään etenkin. Ihan fyysisisesti. Vuotaa jotain mätää ympärinsä. Haisee ja on ällöttävä. En tehnyt mitään tänään, kun en jaksanut. Ihan olin vaan. Kuuntelin musiikkia. Ja tunnen mätäneväni, vaikken mätäne oikeasti. Tuntee itsensä likaiseksi vaikka ei ole. Suussa on paha maku koko ajan. Tänään ei tullut mistään mitään kun olin vain ällöttävä. Olen ällöttävä.
Olen ollut liikaa sisällä. Pitäisi ulos varmasti taas, raikkaaseen ilmaan. Odotan pimeää.
Keitän ehkä kahvit ja menen suihkuun. Se on niitä elämän riemuja. Ottaa iso kahvikuppi ja mennä sen kanssa suihkuun. Olen harrastanut kahvin juomista suihkussa kun ystävä suositteli sitä ja minä uskoin. Syystä, se yhdistää kaksi hyvää asiaa, kahvin ja se miten pesee sitä mädännyttä oloaan pois. Antaa veden valua ja juo kahvia. Varoo räiskyttämästä shampoota kuppiin.
Tein eilen kasvispihvejä. Ihan ok. Niitä on vieläkin, syön iltapalaksi. Ne täytyy syödä pois nyt. Etten ala kuvitella niiden menevän pilalle. Mulla on pilaantuneen ruuan pelko. Pelkään pilaantunutta ruokaa. Siis sitä, että syön vahingossa pilaantunutta. Varmaan joku lapsuuden trauma. Välillä heitän koko jääkaapin sisällön roskiin kun ajattelen sen olevan pilaantunutta. En tästä huutele, kun siitä tuntee syyllisyyttä ja se on tyhmää. On väärin heittää ruokaa pois jos se on vielä syötävää. Mä vain saan päähäni jonkin olevan pilalla ja sitten jätän sen syömättä ja sitten se menee oikeasti pilalle.
Tänään olen kuunnellut Annieta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti