Viuuuuuhhh... On tää hienoa kun tunteet menee laidasta laitaan, naista viedään kuin viimeistä pullollista pirtua. Viiiiuuuuh. Ylös. Vviiiiuuhh. Alas. Ahmittavan puutteessa join litran kylmää kaakaota. Sekoitussuhde maidon ja kaakaojauheen suhteessa 1:2. Olen väsymyksestä ja kaakaosta jonkinlaisessa humalatilassa. Ikävä Miestä. Se ei kirjoita. Tunnen itseni kurjaksi.
Ulkona möllöttää täysikuu. Mä olen väsynyt. Huomenna on juhlat, joihin olen luvannut uskaltautua. Kymmenen vierasta ihmistä ja onneksi muutama tuttu. Musta ei olisi nyt iskemään juttua tuntemattomille yksin. Seurassa se voi ehkä onnistua. Täytyy pestä vielä ennen nukkumaanmenoa ykköstissiliivit. Ne jotka saa tissit näyttämään kaikista kivoimmalta. Ei edes "kaiken varalta, kun ei koskaan tiedä" (jotain sellaista, mihin sinkkujen ilmeisesti käsketään varautua) vaan siksi, että olisi hyvä olo itsen kanssa.
Kysyin hoitajalta tänään miksi se psykiari puhuu mulle kuin lapselle. Näin meidän kesken, kyse ei kuulemma ole minusta. "Näin meidän kesken" on ihana lause. Miksiköhän tuollaista sanotaan, miten sen kuvailee. Lause, joka sisältää tuon ilmeisen liittolaisuuden lisäksi selvän kritiikin ja monta muuta ajatusta jostain syvistä vesistä liittyen aiheeseen.
Mä olen taas naputellut tarotteja. Mun rakkaustarotit aina antaa ymmärtää suuren rakkauden olevan lähellä. Mä taidan joskus ostaa pakan ja alkaa harjoitella lukemista. Sitten musta tulee Aina Ihmeellinen Suuri Selvännäkijä. Jos näet lehden pikkuilmoituksissa sellaisen, niin se on sitten minä. Ehkä mä joudun lyhentää tuota, kirjaimet on lehdissä kalliita. A. Ihmeellinen, Selvännäkijä. Elämäsi kortit kädessäsi. Itku. Nyt mulla on jo slogan. Ei paljon enää puutu.
Tänään poliklinikan ovella vastaan käveli mies, joka oli tuttu. Mä en tiedä mistä. Sekin tunnisti minut. En tiedä mistä. Yritän laittaa sitä miestä omalle paikalleen jonnekin, mutten pysty. Jää toistaiseksi tuntemattomaksi suuruudeksi. Kai on luovutettava, ei tullut tästäkään kirjoituksesta suurta oivaltavaa mestariteosta. Nukkukaa hyvin! Tämä ei ole pyyntö, vaan käsky. Mä itse tosin reagoin käskyihin hyvin heikosti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti