Mulla on monenlaisia ahdistuksen hallintamenetelmiä, ne varmaan ovat tyypiltään NLPn omaisia. Lähinnä toimin siten, että otan ahdistusta aiheuttavan asian ja kääntelen sitä näkökulmasta toiseen. Se on sitä analysointia, joka menee välillä liiallisuuksiin. Mopo karkaa käsistä, enkä osaa lopettaa. Yksi niitä hetkiä, jolloin tarvitsen apua. Toinen keino on erilaisten voimakkaampien mielikuvien käyttäminen. Keskittyminen asioihin, joista olen tarkoituksellisesti rakentanut niin voimakkaita, että ne tunnekokemuksena sekoittavat olotilaani. Kolmas on yksityiskohtiin meneminen, silloin lähinnä keskityn suunnittelemaan esimerkiksi taloa tai puutarhaa yksityiskohtaisesti.
Mä kaipaan niitä hallittavia asioita paljon. Sitä että voin lyödä asioiden päälle leimoja ja lappuja. Laittaa asiat lokeroihinsa ja sitten ne on siellä. Tämä asia tarkoittaa tätä ja tämä asia on tällainen. Kaikki siististi omilla kohdillaan ja mulla on rauha ja tasapaino itseni kanssa. Silloin kun on terve, asiat toimivat yksinkertaisemmin. Nyt kun masennus tekee kaikesta niin vaikeaa epävarmuuden hyväksyminen on hyvin vaikeaa. Perusluottamuksen puutetta, sanoo kuka tahansa, kenellä on yhtään järkeä päässä. Löytääpä jokin tukijalka, niin voisi paremmin luovuttaa elämäänsä kaaokselle.
Mä pystyn tähän. Olen tehnyt tämän ennenkin. Jotenkin järjestän ja selvitän tämän. Todistan, että pystyn. Että mut on tehty vahvemmasta, jostain joustavasta ja sisukkaasta. Onhan se perkele, tämä tauti, muttei se nyt auta keskittyä siihen. Täytyy keksiä keino selvitä. En muuten voi sietää sitä, että sisua kutsutaan suomalaiseksi. Sisu ilman suomalaisuutta on hyvä asia, mutta jos siihen laittaa eteen suomalainen niin siitä sisusta tulee tyhmyyttä. Sitä pään kiveen hakkaamista, jossa ei kyllä ole mitään hyvää.
Tuosta ja tästä tilanteesta tulee tietenkin mieleen se, että kun ne suomalaiset silloin soti sen amfetamiinin voimalla niin missä ne piritehtaat mahtoi olla? Missä sitä mömmöä tehtiin, oliko siellä lottia töissä, tekemässä liukuhihnalla piriä sotilaille, että ne jaksoi ampua ryssiä? Oliko ne valtio-omisteisia piritehtaita? Mitä niille tapahtui sodan jälkeen? Onko tämä suomalaisen sotilaan pilkkaa?
Oikeanpuolimmaisiin munasarjoihin sattuu. Kuukautiset, sanoo sellainen joka on PMS-oireistooni tutustunut. Migreeni, iho-oireet, mielialanheittelyt, ahmiminen, suklaanhimo. Niin ja tarkemmin ajateltuna myös unettomuus. Voihan tämän asian todellakin taas vasta oivalteen jälkeen kalenteristaan tarkistaa.
Keitin paljon pahaa kahvia. Kaipaan. Tahtoisin kyetä vakuuttamaan vain kaksi henkilöä tässä maailmassa, kenelläkään muulla ei ole väliä, toinen niistä olen minä. Unettomuudessa seilailessani ajatukseni ovat harhailleet vain yhteen paikkaan.
Luovutin ja otin opan, alkoi tulla lieviä rytmihäiriönoireita. Tiesittekö muuten, että vessanpesuaineen korkin avaamiseen tarvitaan kunnon yöunet. En nimittäin muutoin keksi mistä voi johtua, etten saa sitä korkkia auki. Kaikkea se uni meille mahdollistaakin. Yritän siivota hiukan. Kaataa mädäntyneimmät ruuista roskiin. Cymbalta ja suklaa-addiktio on paha yhdistelmä kukkarolle. Syöminen ja syömättömyys rankaisukeinoina ovat aika perseestä. Väsyttää valtavasti, olen kokeillut nukahtamista nyt niin moneen kertaan, että mietin jo olenko unohtanut koko taidon.
Olenko silti saavuttanut hetkellistä tasapainoa ehkä? Saanut tilanteen hallintaan tavalla, jolla tunnen selviäväni toistaiseksi.
A Trailer for Every Academy Award Winning Movie Ever -- powered by Cracked.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti