Hän on yöeläin
Nukkumatti unohti käydä.
Se vanha Pirulainen.
Jätti tänne sohvalle istumaan.
Ei tullut, ei vaikka pyydettiin.
Ei se haittaa,
minut on tehty vahvemmasta luusta kuin yö.
Me yön kanssa pelkäämme aurinkoa
mutta minä siedän sen valoakin.
Yö on ystävä kallis ja vanha vihollinen.
Se kuulee ajatukseni paremmin kuin päivä.
Yö on muusa ja murhaaja.
Se ottaa luovuuden hengiltä,
ja toisella kädellään antaa
enemmän mystiikkaa kuin pyydettiin.
Mystiikasta voi taikoa mitä tahtoo,
mutta yö on katala minulle.
Se kostaa, että kestän päivän.
Yön ajatukset ovat aamussa vain harhaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti